TÄMÄ ON SISÄILMASTONMUUTOS

Veto, kylmät lattiat, hajut muista asunnoista - syynä voi olla hormivirtaus

Mikä on, kun kerrostalon alakerroksissa vetää ja ylimmissä haisee naapurin kokkailut? Opi ilmanvaihdon expertiltä ja MyAirin myyntipäälliköltä, Jani Niemiseltä, mitä on hormivirtaus ja miten se selittää kerrostaloasuntojen sisäilman epätasaisuutta.

Tunkkainen sisäilma, veto ja ujeltavat venttiilit lienevät tuttuja kaikille, jotka ovat koskaan pitäneet majaa kerrostaloissa. Useimmat sulkevat ovia, availevat ikkunoita ja rullaavat venttiileitä kiinni korjatakseen ongelmat, mutta näiden taustalla on usein yksinkertainen ilmanvaihdon ilmiö, joka on myös helppo korjata.

Joskus jopa haitalliset sisäilmaongelmat voidaan ratkaista puhaltimen vakiopainesäädöllä ja aktiivisilla päätelaitteilla.


  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Mitä tapahtuu, kun poistoilmaventtiili tukitaan kerrostaloasunnossa? - Video

MyAirin myyntipäällikkö Jani tietää hämmästyttävän paljon ilmanvaihdosta ja jakaa viisauttaan videollaan. Katso mitä tapahtuu, kun yksi asukas tukkii kerrostalossa poistoilmaventtiilin!

Jos ilmanvaihto ei toimi optimaalisesti, voi asukas tuntea vedon tunnetta, tunkkaisuutta tai häntä voi häiritä ujeltavat venttiilit. Aika ajoin näkee, kuinka tätä yritetään korjata tukkimalla asunnon poistoilmaventtiili. Sitä taas harvemmin tiedetään, että kerrostalossa tämä on varma tapa saada koko rapun ilmanvaihdot sekaisin.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Sisäilmatutkimuksemme selvitti: Millaista sisäilmaa suomalaiset hengittävät?

Me Climeconilla halusimme selvittää millaista sisäilmaa suomalaiset oikein kotonaan hengittävät. Siksi ryhdyimme tutkimaan asiaa kysymällä yli tuhannelta suomalaiselta heidän kokemuksiaan oman asuntonsa ilmanvaihdosta. Arvokkaiden tutkimustulosten pohjalta voimmekin jälleen ottaa aimo askeleen kohti puhtaampaa ja turvallisempaa sisäilmaa.

Climeconin suuren sisäilmatutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö SynoInt verkkokyselyn muodossa helmikuussa 2018.  Otokseksi valittiin iältään, sukupuoleltaan ja asuinpaikaltaan edustava osajoukko suomalaisia. Verkkokyselyyn vastasikin 1003 hengen joukko 1880-vuotiaita miehiä ja naisia ympäri Suomen.

Kyselyssä kerättiin kattavasti tietoa aina vastaajien taustoista asuinmuotoon ja asuintalon rakennusvuosikymmeneen asti. Kysymykset käsittelivät myös vastaajien omia kokemuksia asuntonsa sisäilman laadusta sekä toimia, joihin asukkaat ovat omatoimisesti ryhtyneet paremman sisäilman saavuttamiseksi.

Mitä tutkimuksessa selvisi?

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisten kotien sisäilmassa löytyy vielä rutkasti parannettavaa. Lähes 40% vastaajista kertoo joutuneensa avaamaan asuntonsa ikkunoita tai parvekkeen ovia tunkkaisen sisäilman vuoksi. Jopa neljännes vastaajista taas myöntää joskus tukkineensa tai säätäneensä ilmanvaihtoventtiileitä omatoimisesti.

>> Tutkimustulokset vapaasti ladattavana PDF:nä täältä.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Tutustu MyAiriin Real Estate-messukojulla 819

Olemme mukana Tampereen Messukeskuksessa järjestettävillä Real Estate-messuilla 23.-24.5.2018

Suomessa ensimmäistä kertaa ensi viikolla järjestettävistä Real Estate-messuja on tituleerattu koko Pohjoismaiden merkittävimmäksi kiinteistöalan ammattitapahtumaksi. Mestoilta löytyy kaikki, mitä kiinteistöjen kehittämiseen, ylläpitoon ja huoltoon voi kuvitella tarvitsevansa. Kävijät saavat aimo annoksen alan kuumimpia trendejä sekä tulevaisuuden katsauksia.

Climeconin messupojat, Anssi, Jani ja Antti ovat tietenkin osastolla 819 esittelemässä kiinteistöalan ehkä uraa uurtavinta ratkaisua, MyAiria. Ja jottei homma menisi pelkäksi luennoinniksi, pääsevät messuvierailijat testaamaan tietonsa MyAirista, osallistumaan matkalahjakortin arvontaan ja tankkaamaan osastomme tarjottavilla.

Jos siis liikut Tampereen suunnalla pääpäivinä, tule moikkaamaan! Alla olevaa banneria klikkaamalla pääset rekisteröitymään tapahtumaan.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Korvausilma-aukko – Reikä hyvin eristetyssä seinässä?

Jani Nieminen

Korvausilma. Raitisilma. Täysin koneellisessa ilmanvaihdossa tuloilma. Vaikka joissain tapauksissa tilasta poistetun ilman tilalle ei tuoda hallitusti ilmaa, se ei tarkoita etteikö ilma jostain tulisi. Topi Sorsakoskea mukaillen, "tuuli tuo ja tuuli vie".

Pahimmillaan olen törmännyt kerrostaloon, jonka ikkunoissa oli niin pienet korvausilmaventtiilit, että pääosa korvausilmasta tuli kellarin venttiilien kautta porrashuoneisiin ja porrashuoneesta postiluukkujen kautta asuntoihin. Kellarin rakenteisiin oli kertynyt alipaineen ja paikallisesti väärin päin toimivan ilmanvaihdon johdosta kosteutta siinä määrin, että perusterveelläkin tiloihin tulijalla kirveli silmiä sieni- tai mikrobikasvuston johdosta.

Tässä tapauksessa tuuli toi jotain todella epämiellyttävää. Häpeäkseni joudun myöntämään että samankaltainen tapaus löytyy hyvinkin läheltä.

Suutarin äidilläkään ei ole kenkiä

Oma äitini kyseli monet kerrat, että voisinko tulla katsomaan heidän ilmanvaihtoaan, kun jokin tuntui olevan hieman pielessä, eikä kukaan eläkeläistä uskonut. Heillä oli tehty ikkunaremontti, joten kysyin, onko uusissa ikkunoissa venttiilit, ja koska oli, niin annoin asian olla reilu puoli vuotta.

Lopulta ”ehdittyäni” äitini luokse, oli ulkona parinkymmenen asteen pakkanen ja ainakin silloin ilma vaihtui - lattialistojen välistä ja pistorasioista puhalsi hyvinkin voimallisesti! Tästä ymmärsin heti, että nyt oli painesuhteet metsässä, joten tutkin venttiilivalmistajan sivuilta, paljonko ilmaa tulisi 10 Pascalin paine-erolla. Valmistajan mukaan 2,5 litraa. Ynnäsin, että kun venttiilejä on neljä kappaletta, oikeanlaisella painesuhteella saatavilla olisi ilmaa 10 litraa sekunnissa. 96-neliöisessä asunnossa ilmaa pitäisi vaihtua vähintään 34 litraa sekunnissa asetuksen 545/2015 mukaan. Ilmaa vaihtui hallitusti oikealla paine-erolla siis alle kolmasosa siitä, mitä olisi pitänyt. Asunnosta oli tullut voimakkaasti alipaineinen.

Seuraavalla kerralla tulin paine-eromittarin kanssa. Tällöin ulkoilma oli lämmennyt jo nollaan asteeseen, joten ilma ei liikkunut enää ollenkaan. Kylpyhuoneen venttiilin sisäpuolella oleva hämähäkinseittikin pysyi liikkumattomana. Lopulta syyksi paljastui se, ettei listaventtiileissä oleva ilmeisesti takaiskuventtiilinä toimiva kangas jaksanut aueta. Otin ensiavuksi ikkunoista suodattimet ja venttiilirungot pois, ja naputtelin  mittaustuloksista vapaamuotoisen pöytäkirjan isännöitsijälle. Nyt kiinteistöön on lisätty korvausilmaventtiilit, ja kaikki on hyvin.


Sisäilmarikosten jälkipuintia

Kummassakin tapauksessa oltiin hyvällä asialla liikkeellä. Kohteissa oli nykyaikaiset jämäkät ja energiaa säästävät ikkunat. Mikäpä siinä. Kiinteistöstä tuleekin huolehtia. Kummassakaan kohteessa ei kuitenkaan ymmärretty, että ikkunat ovat olennainen osa ilmanvaihtoa. Liian pienet korvausilma-aukot kasvattavat alipainetta ja tämän myötä myös korvausilma-aukosta ilma tulee kovemmalla nopeudella lisäten vedontunnetta, sekä osa ilmasta löytää täysin oman reitin.

Jos oikeinkin toimivan korvausilmaikkunan edessä on työpöytä, niin veto tuntuu melko herkästi kovalla pakkasella. Vetohan on ilman liikettä, johon vaikuttaa ilman lämpötila varsin voimakkaasti. Mitä kylmempää ilma on, sen vetoisammalta se myös tuntuu. Ikkunaremontteihinkin olisi syytä ottaa IV-suunnittelija mukaan. Sakkoa ja sanktioita ei näistä "rikoksista" ole jaossa.

Eikö mihinkään saa koskea?

Ei tarvitse koskea. Korvausilmaventtiileistä ei tule sen enempää ilmaa kuin mitä tilasta otetaan poistoventtiileillä pois. Veto on hallittavissa, kunhan poistoventtiilit korjaavat hormivirtauksen vaikutuksen eri kerrosten ilmamääriin, eli niin kauan kun kanaviston painesuhde pidetään tasapainossa. Lämmityskaudella näet ilmaa alkaa kulkea kanavistossa hormivirtauksen tähden enemmän, eikä se jakaudu venttiilien kesken tasaisesti. 

Huippuimurin voi vaihtaa vakiopainesäätöön. Kun hormivirtaus keventää puhaltimen taakkaa, niin puhallin hiljentää nopeuttaan ja näin ilmamäärä ei kasva. Puhaltimen voi varustaa myös lämpötilakompensoinnilla, jolloin oikein kovilla pakkasilla ilmanvaihtoa pienennetään hieman, hallitusti. Huoltoyhtiö voi tarkastaa myös asuntojen ulko-ovet, sillä hormivirtaus sotkee ilmanvaihdon, mikäli ovet eivät ole tiiviit. Eli alimmissa asunnoissa "lahkeet lepattavat" ja ylimmissä ilma kulkee korvausventtiileistä väärään suuntaan. Tähän vaikuttaa toki porrashuoneen ilmanvaihtokin.

Lyhyesti: veto on ilman liikettä ja vedon tunteeseen vaikuttaa lämpötila. Ulko- ja sisäilman lämpötilaeron kasvaessa kasvaa ilman virtaus hormivirtauksen vuoksi. Puhaltimen työ kevenee. Näin ollen voisi ajatella homman menevän huonoon suuntaan. Ja näinhän se onkin.

Jos korvausilmaventtiilin tukkii tai korvausilmaikkunan tiivistää umpeen, niin alipaine kasvaa ja ilmaan tulee epäpuhtauksia. Pahimmassa tapauksessa talo voi jopa homehtua.

Jos poistoventtiilin tukkii, niin ilmanvaihto lakkaa. Lisäksi naapureilla alkaa vetää varmasti, koska puhallin kyllä ottaa ilmansa jostakin. Toimimattoman ilmanvaihdon johdosta asunnosta ei poistu sen enempää kosteus kuin epäpuhtaudetkaan, eikä tällöin voi tulla happirikasta ilmaa tilallekaan.  

Voiko vedon tunteeseen vaikuttaa? Kyllä, ja se kannattaa. Meihin on sisäänrakennettu mekanismi että vika on siellä missä oirekin. Itsekin ennen ilmanvaihdon saloihin tutustumista tumppasin kylmää ilmaa ikävästi puskevan reiän umpeen, jos sellainen häiritsi. Nyt kehotan jättämään sen rauhaan.
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Älykäs asuminen ja ilmanvaihto ovat nurkan takana

Tommi Uksila

Muutos rakennettuun ympäristöön on tulossa. Tekoäly on kuin uusi sähkö ja se tulee muuttamaan käsityksemme sekä valtaosan tavoista asua ja rakentaa ympäristöämme. Tekoäly ja koneoppiminen vievät meidät kokonaan uusien mahdollisuuksien äärelle. Kehityksessä kannattaa pysyä mukana!

Kirjoitin aiemmin siitä, miten kaupungistumisen ja teollisen vallankumouksen myötä suuria määriä ihmisiä muutti tiiviisiin yhteisöihin, tuoden mukanaan tiiviin asumisen ongelmat. Samalla ensimmäiset saastesumut ja ihmisen aiheuttamat ilmasto-ongelmat olivat syntyneet.

Kehitys kehittyi, ja kaupungistumisen mukana myös rakennusmateriaalit, kuten eristeet, ikkunat ja elementit sekä muut talotekniikan ratkaisut kehittyivät. Rakennuksista pystyttiin tekemään entistä tiiviimpiä ja tätä kautta myös energiatehokkaampia. Energiatehokkuudesta kasvoi trendisana, jonka nimeen tehtiin myös paljon huonoja valintoja – sisäilmastonkin kustannuksella. 

Älykkäät teknologiat asumisen ja ilmanvaihdon tukena

Nykyisin ongelmat sisäilmaston suhteen ovat monilta osin tiedostettu ja tunnistettu. Aihe on esillä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Potilas on helpompi parantaa, kun sairaus on selvillä! Tämän päivän ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmät älykkäine ohjauksineen ja olosuhteiden mukaan muuttuvine ilmavirtoineen avaavat jo näkymiä tulevaisuuteen.

Yksinkertaisista ohjauslogiikoista ollaan siirrytty rakentamaan älykkäitä algoritmejä ja syviä neuroverkkoja luomaan koneälyä ja tätä kautta tekoälyä. Tämän avulla pystytään käsittelemään valtavia määriä dataa ja hyödyntämään tieto aina vaan parempien olosuhteiden luomiseksi. Sisäilmaston muutos on tulossa. 

Ihminen kehityksen keskiössä

Älykkäät rakennukset, joissa koneoppimisen ja tekoälyn avulla ohjataan ilmanvaihtoa, lämmitystä, valaistusta, äänimaailmaa ja jopa tuoksuja on se tulevaisuus, mihin olemme menossa. Tekoälyn avulla ympäristöä voidaan muuttaa ihmisen mieltymysten tai jopa sen hetkisen mielialan mukaan. Teknologiat mahdollistavat tilan, missä tunnemme olevamme onnellisimmillamme ja näin meillä on entistä paremmat mahdollisuuden vapauttaa kapasiteettiamme esimerkiksi innovointiin. Tämä taas luo uusia mahdollisuuksia entistä inspiroivammille ympäristöille, missä edelleen luodaan jotain uutta. 

"Teknologiat mahdollistavat tilan, missä tunnemme olevamme onnellisimmillamme"

Kaikki tämä teknologia on jo teoriassa saavutettavissa. Liiketoimintamallien pitää kuitenkin kehittyä ja uusia ekosysteemejä syntyä ennen kuin me asumme, työskentelemme ja vietämme aikaamme tällaisissa rakennuksissa. Teknologioilla itseisarvona lopputuloksen saavuttamiseksi ei tule olemaan merkitystä, vaan ihmiset asiakkaina ja käyttäjinä ratkaisevat. 

Mitä tämä meiltä vaatii?

Uudet teknologiat vaativat aivan uudenlaista syväosaamista kaikilla tasoilla. Koulutuksen pitää muuttua vastaamaan uusien teknologioiden mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Työurat tulevat olemaan huomattavasti nykyistä pidempiä, jolloin myös maailma ympärillämme ehtii muuttua aikaisempaa enemmän. Elinikäinen kouluttautuminen tulee työuraa ennen hankittavan koulutuksen rinnalle. Olemme oppimiskäyrällä koko elämämme ainakin ne meistä, jotka haluavat olla antamassa käskyjä koneille, eikä ottamassa niitä vastaan.

Huippuhyvää kilpailuetua rakennetussa ympäristössä saavutetaan teknologian huippuosaajien ja ihmisen elinympäristöä koskevien innovaatioiden yhteistyöllä. Koska me tulemme tulevaisuudessa viettämään yhä enemmän aikaa sisätiloissa, pitää energiansäästön, tehokkuuden tai kaavoituspolitiikan sijaan rakennetun ympäristön keskiössä olla ihminen. 

Kehityksessä voi olla joko mukana tai muiden vietävänä. Kyseessä on valinta, joka tehdään tänään, mutta joka asettaa suunnan koko tulevaisuudelle. – Meillä Climeconilla suunta on ainakin selvillä.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Asukastutkimuksen tulokset: MyAirilla merkittäviä vaikutuksia kodin sisäilmaan

Espoon Kalastajanmäessä sijaitsevassa kerrostalossa otettiin käyttöön ensimmäiset MyAir-venttiilit reilu vuosi sitten. Climecon suoritti talossa asukastutkimuksen ennen ja jälkeen MyAir-järjestelmän asentamisen. Kyselyiden tulokset paljastavat, että MyAir on parantanut asukkaiden sisäilmaolosuhteita merkittävästi monin eri tavoin.

                                 

Hajuhaitat ja tunkkaisuus vähentyneet huomattavasti

Ennen MyAirin asennusta asukkaat raportoivat hajujen leviävän asunnoista sekä porraskäytävään että toisiin asuntoihin. Asennuksen jälkeen hajujen leviäminen on vähentynyt huomattavasti, ja osa vastaajista kertoi hajujen hävinneen täysin. 

Myös tunkkaisuus, josta asukkaat ilmoittivat ennen MyAir-järjestelmän asennusta, oli kyselyn tulosten mukaan kadonnut kaikista asunnoista.

Vedoton ja huurteeton koti

Ennen MyAir-järjestelmän asennusta, useat asukkaat tunsivat asunnoissaan häiritsevää vedontunnetta. Asennuksen jälkeen vedosta raportoi vain asukas, jonka parvekkeen ovi ei ollut tiivis kyselyn suorittamishetkellä. Samainen asunto oli huoneistoista ainoa, jonka asukas ei ollut tyytyväinen tai jokseenkin tyytyväinen ilmanvaihtoon asennuksen jälkeen. 

Osassa asunnoista ikkunat ja ikkunavälit huurtuivat ennen MyAirin asennusta. Asennuksen jälkeen huurtumista ei ole enää tapahtunut. Myös pyykit kuivuvat nykyään nopeasti, ja kylpyhuoneen suihkuseinä sekä peili ovat huurteettomia suihkun jälkeen. Pitkän saunomisenkin yhteydessä huurretta esiintyy vain hetken aikaa.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Ilmanvaihto ajautuu epätasapainoon jo 6 viikossa

Stiina Mukala

Me Climeconilla saimme mahdollisuuden tutkia, mitä tapahtuu 90-luvun alkupuolella rakennetun kerrostalon ilmanvaihdolle sen jälkeen kun ilmanvaihto on säädetty tasapainoon. Tulokset olivat merkittäviä.

Suoritimme tutkimuksen, jonka aikana seurasimme anturoinnin avulla kerrostalon asuntojen painesuhteita ja ilmamääriä. Tutkimusjakson aikana havaitsimme, että ilmanvaihto ajautui epätasapainoon jo noin 6 viikossa!

Ympäröivät olosuhteet, kuten sää, saattavat ajaa ilmanvaihdon epätasapainoon myös lyhyemmässä ajassa.

Kerrostalossa, jossa ilmanvaihto on toteutettu koneellisella poistoimanvaihdolla ja painovoimaisella korvausilmalla, painesuhteiden tulisi olla noin -10 Pa. Mittauksissamme painesuhteet kuitenkin vaihtelivat merkittävästi ajan kuluessa asunnosta riippuen. Huippulukema eli -67 Pa mitattiin ylimmän kerroksen asunnnosta. 


Huonosti toimivan ilmanvaihdon seuraukset ovat sisäilman kannalta merkittäviä:

  • Kylpyhuoneisiin voi jäädä kosteutta, peilit jäävät huuruisiksi ja pyykit kuivuvat hitaasti
  • Lämpötilat voivat vaihdella asunto- ja huonekohtaisesti
  • Ilmanlaatu heikentyy ja ilmassa on enemmän epäpuhtauksia
  • Rakenteista sekä toisista asunnoista voi kulkeutua hajuja ja epäpuhtauksia
  • Asunnoissa voi tuntua vetoa
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

5 kommenttia

Jani Nieminen, MyAir

Hei Just Just. Kohteessa venttiilit säätivät itsensä, jonka jälkeen ne lukittiin (dynaaminen tasapainotus poistettiin), eli niillä ei ollut ajolupaa. Kohteessa on kiinteänopeuksinen huippuimuri ja hyvinkin lämpötilan funktiona painesuhteet elivät.

 
Just just

Ei se ilmanvaihto sään muutoksista ajaudu mihinkään epätasapainoon. Lähtökohtasesti mökki on säädetty väärin tai korvausilma on puutteellinen tai sit siellä on jotain muuta pahasti pielessä. Koneellisen poiston hormi-ilmiön vaikutus on olematon. Jos asukkaat rupeavat tilkitsemään korvausilmareittejä on ongelmat itse aiheutettua. Jos lämpötilan mukaan ruvetaan kuristamaan korvausilmaa merkittävästi, täytyy silloin poistoilmaa säätää suhteessa. Esim paineohjauksella ja kaskadisäädöllä.

 
Jani Nieminen, MyAir

Ympäröivien olosuhteiden muutokset aiheuttavat mitatut tulokset. Suurinta osaa esittää lämpötila, eli kesän ja talven välinen lämpötilaero vaipan yli on jopa -10 - +50 astetta. Tällöin puhaltimen kaveriksi ilmaa liikuttamaan tulee hormivirtaus, eli ikään kuin painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon ilmamäärän kasvaessa tulee taas vedon tunnetta, joka voi laukaista ihmisissä tilkitsemisen tarpeen, jolloin jo kasvanut alipaine kasvaa entisestään ja mikäli naapuriasunnosta ilman saa helpommin, niin sieltähän se tulee. Lämpötilan mukaan säätyvät korvausilmaventtiilit nostavat myös alipainetta. Perusteltu paikka säätää ilmamäärää on poisto, jolloin alipaine muodostuu kanavistoon, eikä korvausventtiili, jolloin alipaine muodostuu jo asuintiloihin.

 
Börtsi

Jos ilmavirrat on säädetty alun perin talvella, voisi tuollainen painejakautuma tulla kesällä. Yleensähän talvella alipaine on alimmissa kerroksissa suurin. Yhtä kaikki: varsinkin korkeissa kerrostaloissa kerroskohtainen ilmavirran vakiovirtaussäätö on tarpeen.

 
LVI-suunnittelija

Mikä tämän aiheuttaa?

 





Mitä ilmassa on tänään?

Jani Nieminen

Sillä ilmalla, jota hengitämme päivittäin, on vaikutusta siihen, miten terveinä pysymme. Puhtaan sisäilman merkitys on korostunut viime vuosina ja erilaisia ilman laatua mittaavia antureita ja suosituksia on otettu viime vuosikymmeninä käyttöön varsin runsaasti.

Onko ilmassa sähköä?

Kenties. Ilmasta löytyy varmasti ainakin elimistömme ympäristöönsä emissioimaa hiilidioksidia, metaania, aldehydejä ja näiden lisäksi toimimme myös mitä parhaimpana kasvualustana mikrobeille. Mikrobit taas emissioivat omia aineenvaihduntatuotteitaan. Huonepöly on käytännössä kokonaan suurimman ja varsin dynaamisen elimemme, eli ihon kuivuneita rippeitä. Ihon pinta on täysin uusiutunut neljän päivän välein. Sotkemme siis itse varsin paljon sisäilmaa. Oma kotimme eli linnamme ja tukikohtamme taas emissioi rakennusmateriaaleista ja niiden liimoista satoja erilaisia vaikeasti lausuttavia yhdisteitä, kuten 2-etyyliheksanoli, sekä vähän helpommin lausuttavia tolueenia, formaldehydia, ammoniakkia, erilaisia estereitä, alkoholeja, aldehydejä ja styreeniä. Edellä mainituista yhdisteistä käytetään lyhennettä VOC, eli haihtuvat orgaaniset hiiliyhdisteet. Meille ihmisille altistuminen VOC-kaasuille edesauttaa mm. erilaisten hengitystiesairauksien puhkeamista.

Pahimmassa tapauksessa sisäilmasta löytyy myös mikrobien aineenvaihdunnasta syntyviä kaasuja, sieni-itiöitä ja hometta. Käytännössä homeitiöitä on lähiavaruuteen asti joka paikassa, mutta sisäilmassa homeitiöt ovat huono juttu. Mikäli asumme homeen tai sienen kanssa saman katon alla, voivat ne aiheuttaa erilaisia oireita ihottumasta hengitystieongelmiin, neurologisista oireista puhumattakaan. Ensimmäinen merkki homeesta on yleensä haju. Vanhakaan talo ei saisi haista homeelle.

”Ensimmäinen merkki homeesta on yleensä haju. Vanhakaan talo ei saisi haista homeelle.”

Myös ulkoa tulevat epäpuhtaudet vaikuttavat sisäilmaan. Etenkin keväisin koteihimme kulkeutuu katupölyn ja siitepölyn lisäksi nokea, häkää, karsinogeenejä ja pienhiukkasia. Pienhiukkaset syntyvät yleisesti palamisesta ja erityisesti hiukkaskoot PM1 ja PM2.5 ovat tällä hetkellä suurennuslasin alla. Pienimmät pienhiukkaset pääsevät keuhkoista suoraan verenkiertoon. Ne myös pahentavat hengitystiesairauksista kärsivien oireita ja lyhentävät elinikää.

Mitä sisäilmalle voi tehdä?

Hyvä sisäilma vaatii hyvän ja toimivan ilmanvaihdon. Uudistuotannossa materiaalien emissioille on nykyään tarkat rajat ja niitä valvotaan. Ilmanvaihtotekniikka kokikin vuoden 2018 alussa mullistuksen, kun rakennuksen vaipan yli vallitsevaa painetta alettiin seuraamaan ja uutena suosituksena paine-eron tulisi olla alipaineisuuden sijaan nolla. Ilmanvaihdon tasapainolla on siis jatkossa entistäkin enemmän merkitystä.

Muutenkin ilmanvaihto tuntuu kehittyvän koko ajan. Ilmanvaihtoa simuloidaan jopa asuinrakennuksissa, koneet kehittyvät koko ajan ja lisääntyvän anturoinnin johdosta ilmanvaihdon toiminnasta tiedetään koko ajan enemmän ja enemmän.

Itse sisäilmastoon voi vaikuttaa esimerkiksi siivoamalla säännöllisesti. Ilmanvaihtokoneen suodattimet sekä mahdollisten korvausilmaventtiilien suodattimet tulee vaihtaa riittävän usein. Ilmanvaihdon toimintaa on hyvä seurata välillä: Kuivuuko pyykit sisällä? Onko ikkunoissa huurretta? Kuivuuko pesuhuoneen pinnat ja peili suihkun jälkeen? Avautuuko ja sulkeutuuko asunnon ovi ilman vastusta? Viheltääkö postiluukku? Asiat ovat varsin huonosti, jos pistorasioista ja lattialistojen väleistä tulee ilmaa, tai viemärit haisevat, vaikka vesilukossa on vettä. Tällöin painesuhteet eivät ole kuten kuuluisi.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Asukashaastattelu - Miten sisäilma on parantunut MyAirin myötä?

Jani Nieminen

Ensimmäiset MyAir-venttiilit ovat olleet käytössä Espoon Kalastajanmäessä nyt yli vuoden ajan.

Asukastoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Tuovi Roiha jakoi meille kokemuksiaan asuntonsa sisäilmasta MyAirin asennuksen jälkeen.

"Vedon tunne asunnossa on vähentynyt, ja jopa pyykitkin kuivuvat nopeammin kuin ennen." -Tuovi Roiha 

Kaiken kaikkiaan Roiha kertoo olevansa hyvin tyytyväinen järjestelmään. "Järjestelmä on reagoinut hyvin suihkussa käyntiin. Myös pyykki on kuivunut nopeammin. Järjestelmä reagoi tehostamalla ilmanvaihtoa, eikä kulu aikaakaan kun kosteus on poistunut", Roiha toteaa.

Roiha kertoo myös, että hän muistuttaa säännöllisesti muita asukkaita ettei korvausilmaventtiileitä saa tukkia tai sulkea kokonaan. Tähän ei olekaan ollut nyt tarvetta, sillä MyAir järjestelmä pitää huolen, että ilmanvaihto pysyy tasapainossa. 

Roiha on huomannut myös, että ihan yleisesti vedon tunne asunnossa on vähentynyt, ja lämmitysjärjestelmän uusimisen jälkeen huoneistojen lämpötilatkin ovat olleet tasaisempia.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Asiakasymmärrys ilmanvaihtoratkaisujen kehityksessä

Anssi Airas

Pärjätäkseen jatkuvasti kehittyvillä markkinoilla, edellytetään yrityksiltä rohkeaa investointia tutkimukseen ja tuotekehitykseen - myös vaikeina aikoina.

Digitalisaatio myllertää perinteisiä valtasuhteita toimialaan katsomatta. Esimerkiksi kiinteistöjen hallinnassa tämä on tähän asti realisoitunut erilaisten IoT-pohjaisten mittarointiratkaisuiden kilpajuoksuna markkinoille. Toistaiseksi kehitys on tältä osin ollut melko horisontaalista. Uskon kuitenkin, että erilaiset uudet lisäarvoa tuottavat ratkaisut esimerkiksi keinoälyyn ja koneoppimisen muodossa alkavat pian saada jalansijaa.

Huipputuloksiin jatkuvalla asiakaskeskeisellä tuotekehityksellä

Yritykselle on siis elinehto kehittyä ympäristöään nopeammin. Ratkaisu löytyy mielestäni jatkuvasta asiakaskeskeisestä tuotekehityksestä, missä pyritään tutkimuksen ja teknologian keinoin ymmärtämään asiakasta mahdollisimman monesta perspektiivistä. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain miettimään miten nykyisestä härpättimestä tulisi parempi, voidaan luoda lähtökohdat aivan uudenlaisille asiakasta palveleville ratkaisuille. Prosessissa voidaan esimerkiksi tutkia asiakkaan motivaattoreita, käyttäytymistä sekä kontekstia yrityksen omalla osaamisalueella. Tutkimuksen keinoin pyritään siis ennustamaan tulevia käyttäytymismalleja, joiden mukaan asiakkaat eli ihmiset tulevaisuudessa toimivat ja tekevät päätöksiä.


Kankainen, A. (2002). Thinking Model and Tools for Understanding User Experience Related to Information Appliance Product Concepts. Acta Polytechnica Scandinavica. Mathematics and Computing Series No. 118. Polytechnica Kustannus Oy. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/2250

Mäkelä, A., and Fulton Suri, J. (2001). Supporting Users' Creativity: Design to Induce Pleasurable Experiences. In M.G. Helander, H.M. Khalid, T. Ming Po (Eds.), Proceedings of International Conference on Affective Human Factors Design. ASEAN Academic Press, 387- 394.
 

Asiakkaan kokeman ympäristön ymmärtämiseksi voidaan myös hyödyntää erilaisia IoT –ratkaisuja. Hyödyllistä dataa on saatavilla runsaasti erilaisista mittaussovellutuksista. Datasta voidaan sopivien ohjelmien ja asiantuntijoiden voimin louhia esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä profiloida asiakkaita aiempaa syvemmin. Analysoimalla esimerkiksi ravintolapalvelujen hakuhistoriaa ja yhdistämällä siihen hakuhistoriaa jollain tietyllä maantieteelliseellä alueella, voidaan tuottaa ravintolan perustamista suunnittelevalle taholle erittäin tarkkaa tietoa alueen potentiaalisista asiakkaista. Ravintolaa perustamassa oleva taho voikin siis arvioida sijainnin ja ravintolakonseptin sopivuutta suhteessa kyseisellä alueella liikkuvaan keskimääräiseen asiakasprofiiliin. Edistyneen datankäsittelyn avulla saavutetaan päätöksenteon tueksi hyvä asiakasymmärrys ja selvitetään asiakkaan piilevät tarpeet nyt ja tulevaisuudessa.  

Uudet määräykset antavat enemmän vapauksia kuunnella asiakasta  


Ilmanvaihtoratkaisujen osalta asiakasymmärryksen ja profiloinnin hyödyntämisessä riittää vielä tekemistä. Alalla kaivataan rohkeaa lähestymistä ja uusien teknologioiden ennakkoluulotonta pilotointia.

Käyttäjäkeskeisen ilmanvaihdon tieltä on onneksi poistunut jo yksi este uusien ilmanvaihdon määräyksien mahdollistaessa jatkossa vapaammat kädet järjestelmien ja tuotteiden suunnittelussa. Määräykset ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet antavatkin uudenlaisen syyn pohtia syvemmin erityisesti loppuasiakkaan ja tiloja viime kädessä käyttävän ihmisen tarpeita. Oman haasteensa soppaan tuovat myös uudet monikäyttöiset tilat. Ilmanvaihtoa suunnitellessa täytyykin ottaa huomioon muuttuvat käyttäjämäärät sekä tilojen käyttötarkoitusten muuttuminen. Mielestäni onkin tärkeää, että tilojen, tuotteiden ja ratkaisujen suunnittelussa keskitytään enemmän siihen, miten tilojen käyttäjät kokevat sisäilmaston ja miten tästä kokemuksesta saadaan käyttäjälle mahdollisimman miellyttävä.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa tulevaisuudessa? Itse näen sen entistä käyttäjäkeskeisempinä tiloina, joissa on hyödynnetty anturiverkostoja, käyttäjäprofilointeja, rajapintoja tai jopa mielialaennusteita hyödyntävää keinoälyä tuottamaan tilojen käyttäjille sitä täydellistä sisäilmastoa. Ehkäpä rakennus onkin tulevaisuudessa empaattinen olio joka tuntee kaikki käyttäjänsä, säätää työpisteesi lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon, valaistuksen sekä pöydän ja tuolin säädöt fiiliksesi mukaan kun saavut toimistolle maanantaiaamuna uutta intoa täynnä viikonlopun jäljiltä.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Epätasapainoinen ilmanvaihto voi altistaa radonille

Jani Nieminen

Sydäntalvi lähestyy ja meitä pohjolan asukkeja koetellaan kylmyyden ja pimeyden lisäksi myös kohonneilla radonpitoisuuksilla.  STUK:in teoksen Säteily ympäristössä mukaan radon on sisäilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa löydetään vuosittain 2000 keuhkosyöpätapausta, joista noin 200 on todennäköisesti radonin aiheuttamia. Radonille altistumista on vaikea välttää, sillä noin puolet suomalaisten vuosittaisesta säteilyannoksesta on peräisin radonista. Huolehtimalla ilmanvaihdon tasapainosta voidaan kuitenkin ehkäistä osa radonin aiheuttamista haitoista.

 

Mikä tekee radonista vaarallista?

Radoniin liittyvä keuhkosyöpävaarahan ei aiheudu itse radonkaasusta, vaan sen lyhytikäisistä hajoamistuotteista. Sekä radonkaasu että ilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Toisin kuin radonkaasu, hajoamistuotteet tarttuvat keuhkoputkistoon ja keuhkorakkuloihin aiheuttaen keuhkoille säteilyannoksen. Keuhkosyöpäriski kasvaa jokaisen säteilyannoksen myötä.

Radonissa piilevä vaara tunnistettiin varsin myöhään, vasta 1980-luvun alussa. Tästä syystä Suomessa on paljon rakennuskantaa, jossa radonia ei ole huomioitu lainkaan rakennusteknisesti. Suurin radonriski on taloissa, joissa asuinkerros on rakennettu suoraan maavaraisen laattalattian päälle, eikä alla ole esimerkiksi kellaria. STUK:in mukaan radonpitoisuudet saattavat myös vaihdella suuresti alueittain. 

Voimakas alipaine voi kasvattaa radonpitoisuuksia

Radonpitoisuuksien osalta ilmanvaihtoratkaisultaan huonoin vaihtoehto on talo, jossa vallitsee voimakas alipaine. Painovoimasen ilmanvaihdon kohdalla tilannetta pahennetaan, kun pesutiloihin asennetaan jälkikäteen kanavapuhallin ja keittiöön liesituuletin ilman, että riittävää korvausilman saantia on varmistettu. Jos talossa on koneellinen ilmanpoisto ja painovoimainen tuloilma, radonin aiheuttaman säteilyn määrään vaikuttavat riittämättömän korvausilman saannin lisäksi myös ympäröivät olosuhteet kuten kylmä ulkoilma.

Talojen radonpitoisuus on yleensä korkeimmillaan talvella. Tämä johtuu maanalaisista virtauksista ja rakennuksen alimpien kerrosten lisääntyneestä alipaineesta. Syypää lisääntyneeseen alipaineeseen on niin kutsuttu savupiippuilmiö, jossa lämmin ilma nousee ylöspäin ja luo asuntoon alipaineen. Alipaine puolestaan imee maaperästä enemmän radonpitoista ilmaa. Ilmiön suuruuden voi arvioida rakennuksen korkeuden mukaan käyttäen nyrkkisääntöä ”1 Pascal per metri.” Voimakas tuuli voi myös lisätä talvipäivinä alipainetta ja kasvattaa siten radonsäteilyn määrää asunnossa. Tuulen vaikutus vaihtelee tuulenvoimakkuuden mukaan, mutta keskimäärin se on noin 10 Pascalin luokkaa. Tuulisina talvipäivinä kerrostaloasuinnoissa on tosin mitattu useidenkin kymmenien Pascalien alipaineita vaipan yli.

Asukkaat voivat tehdä toimillaan hallaa ilmanvaihdolle

Asukkaat saattavat myös omilla toimillaan haitata asunnon ilmanvaihtoa. Asunnoissa on säädettäviä korvausilma-aukkoja, ja asukas saattaa päätyä itse säätämään tai teippaamaan poistoilmaventtiileitä vedontunteen tai ilmanvaihdon riittämättömyyden tunteen vuoksi. Todellinen syy taustalla voi hyvinkin olla ongelma korvausilman saannissa tai vaipan ulkopuolisissa olosuhteissa. Ilmanvaihtojärjestelmä on kuitenkin kokonaisuus, ja yhden osan muutos heijastuu kaikkiin osiin.

Epätasapainoinen ilmanvaihtojärjestelmä voi aiheuttaa kodissa radonsäteilyn ohella myös vedon tunnetta, hajuhaittoja ja lämpötilaeroja. Vaarana ovat myös kosteus ja siihen liittyvät mikrobit, ulkoa tulevat hiukkaset, sisätiloista vapautuvat hiukkaset sekä orgaaniset yhdisteet.

Ilmanvaihdolla on merkittävä osa radonpitoisuuksien ennaltaehkäisyssä. Kun ilmanvaihto on kunnossa ja tasapainossa, ei rakenteiden kautta pääse kulkeutumaan vaarallista radon-kaasua ja sen hajoamistuotteita. Niin asumismukavuuden kuin ihmisten terveyden takia onkin tärkeää huolehtia, että ilmanvaihtojärjestelmä on jatkuvasti tasapainossa.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Terveellinen ja turvallinen sisäilma ei ole utopiaa!

Tommi Uksila

Tommi Uksila

40 000 vuotta sitten ihminen eli luonnossa metsästäen, kalastaen sekä keräillen elääkseen. Asuinsijaa muutettiin aina ravinnon, ilmaston ja ympäristön mukaan. Elämä oli lähtökohtaisesti hyvää, ravinto monipuolista ja ilma hyvää hengittää. Pysyviin asumuksiin ihminen asettui noin 10 000 vuotta sitten siirryttyään keräilijöistä maan- ja karjanviljelijöiksi. Asumukset on siitä lähtien rakennettu suojaksi ja turvapaikaksi kylmyyttä, sateita ja vihollisia vastaan. Asumuksista kehittyi koteja, joissa ihmisen oli hyvä olla. Nyt tuntuu, että asiat ovat kääntyneet päälaelleen ja kodeista onkin tullut uhka ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Uhkan on muodostanut sisällä vallitsevat olosuhteet.

Energiatehokkuuden tavoittelu sekä asumistapojen muuttuminen ovat johtaneet talojen rakenteiden monimutkaistumiseen sekä luonnollisen hengittävyyden heikkenemiseen. Luonnollinen hengittäminen eli painovoimainen ilmanvaihto on korvattu koneellisella ilmanvaihdolla. Idea on briljantti, mutta toteutukset eivät ole aina olleet riittäviä toimivan ja terveellisen sisäilmaston luomiseksi. Tästä me saamme lukea medioista päivittäin. Huono sisäilma ei siis ole mielikuvitusta vaan kyseessä on monia koskettava iso ongelma.

Ratkaisu paremman sisäilmaston luomiseen ei mielestäni ole painovoimaiseen ilmanvaihtoon palaaminen, vaan paremmat ja kehittyneemmät ratkaisut. Viihtyisä ja terveellinen sisäilmasto nykypäivän energiatehokkaassa rakennuksessa on siis täysin mahdollista.

Anturoinnit ovat toimivia, mutta eivät ratkaise ongelmaa

Tutustuin taannoin uuteen innovaatioon, jossa rakennukseen sijoitetaan lukuisia antureita, joiden dataa voidaan lukea esimerkiksi RFID:n avulla erillisellä lukijalla. Anturit voivat mitat ilmasta ja rakenteista lukuisia eri asioita. Vastaavanlaisia hienoja anturointiin perustuvia ratkaisuja löytyy jo markkinoilta, joiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä rakennuksen olosuhteista. Ratkaisut ovat sinänsä toimivia, mutta jotain oleellista puuttuu. Mitä anturointien kautta kerätyllä tiedolla tehdään ja johtaako se johonkin toimintaan? Onko toiminta automatisoitua?

Pelkkä tieto ei ratkaise sisäilmanongelmia. Ratkaisuksi ei myöskään riitä laadukas suunnittelu, korkeatasoinen rakentaminen tai laadukkaat tuotteet. Etenkin jos vaatimuksena on energiatehokkuus ja kohtuulliset kustannukset.

Tiedon keräämisestä toiminnaksi

Mielestäni toimivien ratkaisujen löytämiseksi vaaditaan proaktiivista toimintaa, rohkeutta ja vahvaa yhteistyötä yli yritys- ja toimialarajojen. Hyvä ja yksinkertainen esimerkki proaktiivisuudesta löytyy vesiputkista. Vesivuodon sattuessa kosteusanturi reagoi kosteuteen, hälyttää ja sulkee magneettiventtiilin. Samanlaista proaktiivista toiminnallisuutta voitaisiin tuoda myös ilmanvaihtoon ja sisäilmaolosuhteiden hallintaan.

Anturien avulla ilmasta voidaan mitata esim. ilmamääriä, kosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidia. Mitatun tiedon perusteella voidaan myös havaita trendejä, joiden perusteella voidaan luoda älykkäitä algoritmeja. Algoritmien avulla mittausdataa voidaan käyttää ilmanvaihdon ohjaamiseen reaaliaikaisesti ja tarpeenmukaisesti vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Älykkäät tuotteet keräävät mittausdataa, jonka algoritmit käsittelevät sekunnin murto-osissa. Prosessin seurauksena tuotteet saavat ohjeet toimia vallitsevan tilanteen mukaisesti. Ilmanvaihtoa voidaan näin kohdistaa energiatehokkaasti oikein ja sopivissa määrin. Ideana on, että tämä kaikki tapahtuu automaattisesti ilman, että ihmisen tarvitsee tehdä mitään.

"Älykkäät algoritmit ja digitalisaatio tuovat ratkaisuja sisäilmaongelmiin, koska olosuhteet ovat mitattavia ja niihin voidaan reagoida reaaliaikaisesti."

Mikäli tilanne kuitenkin eskaloituu niin, että tuotteet eivät pysty itsenäisesti tilannetta hoitamaan, saadaan siitä hälytys ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Älykkäiden algoritmien ja niihin perustuvien ratkaisujen avulla voidaan siis ilmasta havaita mm. kosteusvaurioriskit, rakenteiden ilmavuodot tai jopa homeen muodostuminen ennen isompien ongelmien muodostumista. Samanlaisella logiikalla voidaan ohjata sisäilmaolosuhteiden lisäksi esim. lämmitystä, valaistusta ja miksei äänimaailmaakin. Meillä on tulevaisuudessa mahdollisuudet päästä käsiksi ohjattuun ja oman elämän rytmiin mukautuvaan arjen estetiikkaan, missä ihmisten on taas oikeasti hyvä olla.

Mielestäni olisi erittäin tavoittelemisen arvoista saavuttaa myös sisätiloissa olosuhteet, jossa ilma jota hengitämme noin 15 000 litraa päivässä, on terveellistä, turvallista ja miellyttävää. Matkaa toki on, mutta olen varma, että alalta löytyy myös osaamista, asennetta ja tekemisen meininkiä sinne pääsemiseksi.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti





Tervetuloa tekemään Sisäilmastonmuutosta!

Stiina Mukala

Me Climeconilla olemme kuulleet ja nähneet tarpeeksi sisäilmaongelmia. Päätimme tarttua toimeen ja perustimme aiheen ympäille blogin.

Blogissa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?
  • Miten voimme luoda terveellistä ja turvallista sisäilmaa?
  • Miten sisäilmaongelmat voidaan ratkaista digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen?
Tartutaan siis toimeen ja lähdetään luomaan parempaa sisäilmaa yhdessä! Toivottavasti lähdet keskusteluun mukaan.

Haluatko osallistua blogin kirjoittamiseen? Ota yhteyttä Linda Köresaareen (linda.koresaar@climecon.fi).
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti