TÄMÄ ON SISÄILMASTONMUUTOS

Terveellinen ja turvallinen sisäilma ei ole utopiaa!

Tommi Uksila

Tommi Uksila

40 000 vuotta sitten ihminen eli luonnossa metsästäen, kalastaen sekä keräillen elääkseen. Asuinsijaa muutettiin aina ravinnon, ilmaston ja ympäristön mukaan. Elämä oli lähtökohtaisesti hyvää, ravinto monipuolista ja ilma hyvää hengittää. Pysyviin asumuksiin ihminen asettui noin 10 000 vuotta sitten siirryttyään keräilijöistä maan- ja karjanviljelijöiksi. Asumukset on siitä lähtien rakennettu suojaksi ja turvapaikaksi kylmyyttä, sateita ja vihollisia vastaan. Asumuksista kehittyi koteja, joissa ihmisen oli hyvä olla. Nyt tuntuu, että asiat ovat kääntyneet päälaelleen ja kodeista onkin tullut uhka ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Uhkan on muodostanut sisällä vallitsevat olosuhteet.

Energiatehokkuuden tavoittelu sekä asumistapojen muuttuminen ovat johtaneet talojen rakenteiden monimutkaistumiseen sekä luonnollisen hengittävyyden heikkenemiseen. Luonnollinen hengittäminen eli painovoimainen ilmanvaihto on korvattu koneellisella ilmanvaihdolla. Idea on briljantti, mutta toteutukset eivät ole aina olleet riittäviä toimivan ja terveellisen sisäilmaston luomiseksi. Tästä me saamme lukea medioista päivittäin. Huono sisäilma ei siis ole mielikuvitusta vaan kyseessä on monia koskettava iso ongelma.

Ratkaisu paremman sisäilmaston luomiseen ei mielestäni ole painovoimaiseen ilmanvaihtoon palaaminen, vaan paremmat ja kehittyneemmät ratkaisut. Viihtyisä ja terveellinen sisäilmasto nykypäivän energiatehokkaassa rakennuksessa on siis täysin mahdollista.

Anturoinnit ovat toimivia, mutta eivät ratkaise ongelmaa

Tutustuin taannoin uuteen innovaatioon, jossa rakennukseen sijoitetaan lukuisia antureita, joiden dataa voidaan lukea esimerkiksi RFID:n avulla erillisellä lukijalla. Anturit voivat mitat ilmasta ja rakenteista lukuisia eri asioita. Vastaavanlaisia hienoja anturointiin perustuvia ratkaisuja löytyy jo markkinoilta, joiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä rakennuksen olosuhteista. Ratkaisut ovat sinänsä toimivia, mutta jotain oleellista puuttuu. Mitä anturointien kautta kerätyllä tiedolla tehdään ja johtaako se johonkin toimintaan? Onko toiminta automatisoitua?

Pelkkä tieto ei ratkaise sisäilmanongelmia. Ratkaisuksi ei myöskään riitä laadukas suunnittelu, korkeatasoinen rakentaminen tai laadukkaat tuotteet. Etenkin jos vaatimuksena on energiatehokkuus ja kohtuulliset kustannukset.

Tiedon keräämisestä toiminnaksi

Mielestäni toimivien ratkaisujen löytämiseksi vaaditaan proaktiivista toimintaa, rohkeutta ja vahvaa yhteistyötä yli yritys- ja toimialarajojen. Hyvä ja yksinkertainen esimerkki proaktiivisuudesta löytyy vesiputkista. Vesivuodon sattuessa kosteusanturi reagoi kosteuteen, hälyttää ja sulkee magneettiventtiilin. Samanlaista proaktiivista toiminnallisuutta voitaisiin tuoda myös ilmanvaihtoon ja sisäilmaolosuhteiden hallintaan.

Anturien avulla ilmasta voidaan mitata esim. ilmamääriä, kosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidia. Mitatun tiedon perusteella voidaan myös havaita trendejä, joiden perusteella voidaan luoda älykkäitä algoritmeja. Algoritmien avulla mittausdataa voidaan käyttää ilmanvaihdon ohjaamiseen reaaliaikaisesti ja tarpeenmukaisesti vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Älykkäät tuotteet keräävät mittausdataa, jonka algoritmit käsittelevät sekunnin murto-osissa. Prosessin seurauksena tuotteet saavat ohjeet toimia vallitsevan tilanteen mukaisesti. Ilmanvaihtoa voidaan näin kohdistaa energiatehokkaasti oikein ja sopivissa määrin. Ideana on, että tämä kaikki tapahtuu automaattisesti ilman, että ihmisen tarvitsee tehdä mitään.

"Älykkäät algoritmit ja digitalisaatio tuovat ratkaisuja sisäilmaongelmiin, koska olosuhteet ovat mitattavia ja niihin voidaan reagoida reaaliaikaisesti."

Mikäli tilanne kuitenkin eskaloituu niin, että tuotteet eivät pysty itsenäisesti tilannetta hoitamaan, saadaan siitä hälytys ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Älykkäiden algoritmien ja niihin perustuvien ratkaisujen avulla voidaan siis ilmasta havaita mm. kosteusvaurioriskit, rakenteiden ilmavuodot tai jopa homeen muodostuminen ennen isompien ongelmien muodostumista. Samanlaisella logiikalla voidaan ohjata sisäilmaolosuhteiden lisäksi esim. lämmitystä, valaistusta ja miksei äänimaailmaakin. Meillä on tulevaisuudessa mahdollisuudet päästä käsiksi ohjattuun ja oman elämän rytmiin mukautuvaan arjen estetiikkaan, missä ihmisten on taas oikeasti hyvä olla.

Mielestäni olisi erittäin tavoittelemisen arvoista saavuttaa myös sisätiloissa olosuhteet, jossa ilma jota hengitämme noin 15 000 litraa päivässä, on terveellistä, turvallista ja miellyttävää. Matkaa toki on, mutta olen varma, että alalta löytyy myös osaamista, asennetta ja tekemisen meininkiä sinne pääsemiseksi.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti