TÄMÄ ON SISÄILMASTONMUUTOS

Mitä ilmassa on tänään?

Jani Nieminen

Jani Nieminen

Sillä ilmalla, jota hengitämme päivittäin, on vaikutusta siihen, miten terveinä pysymme. Puhtaan sisäilman merkitys on korostunut viime vuosina ja erilaisia ilman laatua mittaavia antureita ja suosituksia on otettu viime vuosikymmeninä käyttöön varsin runsaasti.

Onko ilmassa sähköä?

Kenties. Ilmasta löytyy varmasti ainakin elimistömme ympäristöönsä emissioimaa hiilidioksidia, metaania, aldehydejä ja näiden lisäksi toimimme myös mitä parhaimpana kasvualustana mikrobeille. Mikrobit taas emissioivat omia aineenvaihduntatuotteitaan. Huonepöly on käytännössä kokonaan suurimman ja varsin dynaamisen elimemme, eli ihon kuivuneita rippeitä. Ihon pinta on täysin uusiutunut neljän päivän välein. Sotkemme siis itse varsin paljon sisäilmaa. Oma kotimme eli linnamme ja tukikohtamme taas emissioi rakennusmateriaaleista ja niiden liimoista satoja erilaisia vaikeasti lausuttavia yhdisteitä, kuten 2-etyyliheksanoli, sekä vähän helpommin lausuttavia tolueenia, formaldehydia, ammoniakkia, erilaisia estereitä, alkoholeja, aldehydejä ja styreeniä. Edellä mainituista yhdisteistä käytetään lyhennettä VOC, eli haihtuvat orgaaniset hiiliyhdisteet. Meille ihmisille altistuminen VOC-kaasuille edesauttaa mm. erilaisten hengitystiesairauksien puhkeamista.


Pahimmassa tapauksessa sisäilmasta löytyy myös mikrobien aineenvaihdunnasta syntyviä kaasuja, sieni-itiöitä ja hometta. Käytännössä homeitiöitä on lähiavaruuteen asti joka paikassa, mutta sisäilmassa homeitiöt ovat huono juttu. Mikäli asumme homeen tai sienen kanssa saman katon alla, voivat ne aiheuttaa erilaisia oireita ihottumasta hengitystieongelmiin, neurologisista oireista puhumattakaan. Ensimmäinen merkki homeesta on yleensä haju. Vanhakaan talo ei saisi haista homeelle.

”Ensimmäinen merkki homeesta on yleensä haju. Vanhakaan talo ei saisi haista homeelle.”

Myös ulkoa tulevat epäpuhtaudet vaikuttavat sisäilmaan. Etenkin keväisin koteihimme kulkeutuu katupölyn ja siitepölyn lisäksi nokea, häkää, karsinogeenejä ja pienhiukkasia. Pienhiukkaset syntyvät yleisesti palamisesta ja erityisesti hiukkaskoot PM1 ja PM2.5 ovat tällä hetkellä suurennuslasin alla. Pienimmät pienhiukkaset pääsevät keuhkoista suoraan verenkiertoon. Ne myös pahentavat hengitystiesairauksista kärsivien oireita ja lyhentävät elinikää.

Mitä sisäilmalle voi tehdä?

Hyvä sisäilma vaatii hyvän ja toimivan ilmanvaihdon. Uudistuotannossa materiaalien emissioille on nykyään tarkat rajat ja niitä valvotaan. Ilmanvaihtotekniikka kokikin vuoden 2018 alussa mullistuksen, kun rakennuksen vaipan yli vallitsevaa painetta alettiin seuraamaan ja uutena suosituksena paine-eron tulisi olla alipaineisuuden sijaan nolla. Ilmanvaihdon tasapainolla on siis jatkossa entistäkin enemmän merkitystä.

Muutenkin ilmanvaihto tuntuu kehittyvän koko ajan. Ilmanvaihtoa simuloidaan jopa asuinrakennuksissa, koneet kehittyvät koko ajan ja lisääntyvän anturoinnin johdosta ilmanvaihdon toiminnasta tiedetään koko ajan enemmän ja enemmän.

Itse sisäilmastoon voi vaikuttaa esimerkiksi siivoamalla säännöllisesti. Ilmanvaihtokoneen suodattimet sekä mahdollisten korvausilmaventtiilien suodattimet tulee vaihtaa riittävän usein. Ilmanvaihdon toimintaa on hyvä seurata välillä: Kuivuuko pyykit sisällä? Onko ikkunoissa huurretta? Kuivuuko pesuhuoneen pinnat ja peili suihkun jälkeen? Avautuuko ja sulkeutuuko asunnon ovi ilman vastusta? Viheltääkö postiluukku? Asiat ovat varsin huonosti, jos pistorasioista ja lattialistojen väleistä tulee ilmaa, tai viemärit haisevat, vaikka vesilukossa on vettä. Tällöin painesuhteet eivät ole kuten kuuluisi.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti