TÄMÄ ON SISÄILMASTONMUUTOS

Korvausilma-aukko – Reikä hyvin eristetyssä seinässä?

Jani Nieminen

Korvausilma. Raitisilma. Täysin koneellisessa ilmanvaihdossa tuloilma. Vaikka joissain tapauksissa tilasta poistetun ilman tilalle ei tuoda hallitusti ilmaa, se ei tarkoita etteikö ilma jostain tulisi. Topi Sorsakoskea mukaillen, "tuuli tuo ja tuuli vie".

Pahimmillaan olen törmännyt kerrostaloon, jonka ikkunoissa oli niin pienet korvausilmaventtiilit, että pääosa korvausilmasta tuli kellarin venttiilien kautta porrashuoneisiin ja porrashuoneesta postiluukkujen kautta asuntoihin. Kellarin rakenteisiin oli kertynyt alipaineen ja paikallisesti väärin päin toimivan ilmanvaihdon johdosta kosteutta siinä määrin, että perusterveelläkin tiloihin tulijalla kirveli silmiä sieni- tai mikrobikasvuston johdosta.

Tässä tapauksessa tuuli toi jotain todella epämiellyttävää. Häpeäkseni joudun myöntämään että samankaltainen tapaus löytyy hyvinkin läheltä.

Suutarin äidilläkään ei ole kenkiä

Oma äitini kyseli monet kerrat, että voisinko tulla katsomaan heidän ilmanvaihtoaan, kun jokin tuntui olevan hieman pielessä, eikä kukaan eläkeläistä uskonut. Heillä oli tehty ikkunaremontti, joten kysyin, onko uusissa ikkunoissa venttiilit, ja koska oli, niin annoin asian olla reilu puoli vuotta.

Lopulta ”ehdittyäni” äitini luokse, oli ulkona parinkymmenen asteen pakkanen ja ainakin silloin ilma vaihtui - lattialistojen välistä ja pistorasioista puhalsi hyvinkin voimallisesti! Tästä ymmärsin heti, että nyt oli painesuhteet metsässä, joten tutkin venttiilivalmistajan sivuilta, paljonko ilmaa tulisi 10 Pascalin paine-erolla. Valmistajan mukaan 2,5 litraa. Ynnäsin, että kun venttiilejä on neljä kappaletta, oikeanlaisella painesuhteella saatavilla olisi ilmaa 10 litraa sekunnissa. 96-neliöisessä asunnossa ilmaa pitäisi vaihtua vähintään 34 litraa sekunnissa asetuksen 545/2015 mukaan. Ilmaa vaihtui hallitusti oikealla paine-erolla siis alle kolmasosa siitä, mitä olisi pitänyt. Asunnosta oli tullut voimakkaasti alipaineinen.

Seuraavalla kerralla tulin paine-eromittarin kanssa. Tällöin ulkoilma oli lämmennyt jo nollaan asteeseen, joten ilma ei liikkunut enää ollenkaan. Kylpyhuoneen venttiilin sisäpuolella oleva hämähäkinseittikin pysyi liikkumattomana. Lopulta syyksi paljastui se, ettei listaventtiileissä oleva ilmeisesti takaiskuventtiilinä toimiva kangas jaksanut aueta. Otin ensiavuksi ikkunoista suodattimet ja venttiilirungot pois, ja naputtelin  mittaustuloksista vapaamuotoisen pöytäkirjan isännöitsijälle. Nyt kiinteistöön on lisätty korvausilmaventtiilit, ja kaikki on hyvin.


Sisäilmarikosten jälkipuintia

Kummassakin tapauksessa oltiin hyvällä asialla liikkeellä. Kohteissa oli nykyaikaiset jämäkät ja energiaa säästävät ikkunat. Mikäpä siinä. Kiinteistöstä tuleekin huolehtia. Kummassakaan kohteessa ei kuitenkaan ymmärretty, että ikkunat ovat olennainen osa ilmanvaihtoa. Liian pienet korvausilma-aukot kasvattavat alipainetta ja tämän myötä myös korvausilma-aukosta ilma tulee kovemmalla nopeudella lisäten vedontunnetta, sekä osa ilmasta löytää täysin oman reitin.

Jos oikeinkin toimivan korvausilmaikkunan edessä on työpöytä, niin veto tuntuu melko herkästi kovalla pakkasella. Vetohan on ilman liikettä, johon vaikuttaa ilman lämpötila varsin voimakkaasti. Mitä kylmempää ilma on, sen vetoisammalta se myös tuntuu. Ikkunaremontteihinkin olisi syytä ottaa IV-suunnittelija mukaan. Sakkoa ja sanktioita ei näistä "rikoksista" ole jaossa.

Eikö mihinkään saa koskea?

Ei tarvitse koskea. Korvausilmaventtiileistä ei tule sen enempää ilmaa kuin mitä tilasta otetaan poistoventtiileillä pois. Veto on hallittavissa, kunhan poistoventtiilit korjaavat hormivirtauksen vaikutuksen eri kerrosten ilmamääriin, eli niin kauan kun kanaviston painesuhde pidetään tasapainossa. Lämmityskaudella näet ilmaa alkaa kulkea kanavistossa hormivirtauksen tähden enemmän, eikä se jakaudu venttiilien kesken tasaisesti. 

Huippuimurin voi vaihtaa vakiopainesäätöön. Kun hormivirtaus keventää puhaltimen taakkaa, niin puhallin hiljentää nopeuttaan ja näin ilmamäärä ei kasva. Puhaltimen voi varustaa myös lämpötilakompensoinnilla, jolloin oikein kovilla pakkasilla ilmanvaihtoa pienennetään hieman, hallitusti. Huoltoyhtiö voi tarkastaa myös asuntojen ulko-ovet, sillä hormivirtaus sotkee ilmanvaihdon, mikäli ovet eivät ole tiiviit. Eli alimmissa asunnoissa "lahkeet lepattavat" ja ylimmissä ilma kulkee korvausventtiileistä väärään suuntaan. Tähän vaikuttaa toki porrashuoneen ilmanvaihtokin.

Lyhyesti: veto on ilman liikettä ja vedon tunteeseen vaikuttaa lämpötila. Ulko- ja sisäilman lämpötilaeron kasvaessa kasvaa ilman virtaus hormivirtauksen vuoksi. Puhaltimen työ kevenee. Näin ollen voisi ajatella homman menevän huonoon suuntaan. Ja näinhän se onkin.

Jos korvausilmaventtiilin tukkii tai korvausilmaikkunan tiivistää umpeen, niin alipaine kasvaa ja ilmaan tulee epäpuhtauksia. Pahimmassa tapauksessa talo voi jopa homehtua.

Jos poistoventtiilin tukkii, niin ilmanvaihto lakkaa. Lisäksi naapureilla alkaa vetää varmasti, koska puhallin kyllä ottaa ilmansa jostakin. Toimimattoman ilmanvaihdon johdosta asunnosta ei poistu sen enempää kosteus kuin epäpuhtaudetkaan, eikä tällöin voi tulla happirikasta ilmaa tilallekaan.  

Voiko vedon tunteeseen vaikuttaa? Kyllä, ja se kannattaa. Meihin on sisäänrakennettu mekanismi että vika on siellä missä oirekin. Itsekin ennen ilmanvaihdon saloihin tutustumista tumppasin kylmää ilmaa ikävästi puskevan reiän umpeen, jos sellainen häiritsi. Nyt kehotan jättämään sen rauhaan.
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti