TÄMÄ ON SISÄILMASTONMUUTOS

Tervetuloa tekemään Sisäilmastonmuutosta!

Stiina Mukala

Me Climeconilla olemme kuulleet ja nähneet tarpeeksi sisäilmaongelmia. Päätimme tarttua toimeen ja perustimme aiheen ympäille blogin.

Blogissa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?
  • Miten voimme luoda terveellistä ja turvallista sisäilmaa?
  • Miten sisäilmaongelmat voidaan ratkaista digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen?
Tartutaan siis toimeen ja lähdetään luomaan parempaa sisäilmaa yhdessä! Toivottavasti lähdet keskusteluun mukaan.

Haluatko osallistua blogin kirjoittamiseen? Ota yhteyttä Linda Köresaareen (linda.koresaar@climecon.fi).
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti






Terveellinen ja turvallinen sisäilma ei ole utopiaa!

Tommi Uksila

Tommi Uksila

40 000 vuotta sitten ihminen eli luonnossa metsästäen, kalastaen sekä keräillen elääkseen. Asuinsijaa muutettiin aina ravinnon, ilmaston ja ympäristön mukaan. Elämä oli lähtökohtaisesti hyvää, ravinto monipuolista ja ilma hyvää hengittää. Pysyviin asumuksiin ihminen asettui noin 10 000 vuotta sitten siirryttyään keräilijöistä maan- ja karjanviljelijöiksi. Asumukset on siitä lähtien rakennettu suojaksi ja turvapaikaksi kylmyyttä, sateita ja vihollisia vastaan. Asumuksista kehittyi koteja, joissa ihmisen oli hyvä olla. Nyt tuntuu, että asiat ovat kääntyneet päälaelleen ja kodeista onkin tullut uhka ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Uhkan on muodostanut sisällä vallitsevat olosuhteet.

Energiatehokkuuden tavoittelu sekä asumistapojen muuttuminen ovat johtaneet talojen rakenteiden monimutkaistumiseen sekä luonnollisen hengittävyyden heikkenemiseen. Luonnollinen hengittäminen eli painovoimainen ilmanvaihto on korvattu koneellisella ilmanvaihdolla. Idea on briljantti, mutta toteutukset eivät ole aina olleet riittäviä toimivan ja terveellisen sisäilmaston luomiseksi. Tästä me saamme lukea medioista päivittäin. Huono sisäilma ei siis ole mielikuvitusta vaan kyseessä on monia koskettava iso ongelma.

Ratkaisu paremman sisäilmaston luomiseen ei mielestäni ole painovoimaiseen ilmanvaihtoon palaaminen, vaan paremmat ja kehittyneemmät ratkaisut. Viihtyisä ja terveellinen sisäilmasto nykypäivän energiatehokkaassa rakennuksessa on siis täysin mahdollista.

Anturoinnit ovat toimivia, mutta eivät ratkaise ongelmaa

Tutustuin taannoin uuteen innovaatioon, jossa rakennukseen sijoitetaan lukuisia antureita, joiden dataa voidaan lukea esimerkiksi RFID:n avulla erillisellä lukijalla. Anturit voivat mitat ilmasta ja rakenteista lukuisia eri asioita. Vastaavanlaisia hienoja anturointiin perustuvia ratkaisuja löytyy jo markkinoilta, joiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä rakennuksen olosuhteista. Ratkaisut ovat sinänsä toimivia, mutta jotain oleellista puuttuu. Mitä anturointien kautta kerätyllä tiedolla tehdään ja johtaako se johonkin toimintaan? Onko toiminta automatisoitua?

Pelkkä tieto ei ratkaise sisäilmanongelmia. Ratkaisuksi ei myöskään riitä laadukas suunnittelu, korkeatasoinen rakentaminen tai laadukkaat tuotteet. Etenkin jos vaatimuksena on energiatehokkuus ja kohtuulliset kustannukset.

Tiedon keräämisestä toiminnaksi

Mielestäni toimivien ratkaisujen löytämiseksi vaaditaan proaktiivista toimintaa, rohkeutta ja vahvaa yhteistyötä yli yritys- ja toimialarajojen. Hyvä ja yksinkertainen esimerkki proaktiivisuudesta löytyy vesiputkista. Vesivuodon sattuessa kosteusanturi reagoi kosteuteen, hälyttää ja sulkee magneettiventtiilin. Samanlaista proaktiivista toiminnallisuutta voitaisiin tuoda myös ilmanvaihtoon ja sisäilmaolosuhteiden hallintaan.

Anturien avulla ilmasta voidaan mitata esim. ilmamääriä, kosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidia. Mitatun tiedon perusteella voidaan myös havaita trendejä, joiden perusteella voidaan luoda älykkäitä algoritmeja. Algoritmien avulla mittausdataa voidaan käyttää ilmanvaihdon ohjaamiseen reaaliaikaisesti ja tarpeenmukaisesti vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Älykkäät tuotteet keräävät mittausdataa, jonka algoritmit käsittelevät sekunnin murto-osissa. Prosessin seurauksena tuotteet saavat ohjeet toimia vallitsevan tilanteen mukaisesti. Ilmanvaihtoa voidaan näin kohdistaa energiatehokkaasti oikein ja sopivissa määrin. Ideana on, että tämä kaikki tapahtuu automaattisesti ilman, että ihmisen tarvitsee tehdä mitään.

"Älykkäät algoritmit ja digitalisaatio tuovat ratkaisuja sisäilmaongelmiin, koska olosuhteet ovat mitattavia ja niihin voidaan reagoida reaaliaikaisesti."

Mikäli tilanne kuitenkin eskaloituu niin, että tuotteet eivät pysty itsenäisesti tilannetta hoitamaan, saadaan siitä hälytys ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Älykkäiden algoritmien ja niihin perustuvien ratkaisujen avulla voidaan siis ilmasta havaita mm. kosteusvaurioriskit, rakenteiden ilmavuodot tai jopa homeen muodostuminen ennen isompien ongelmien muodostumista. Samanlaisella logiikalla voidaan ohjata sisäilmaolosuhteiden lisäksi esim. lämmitystä, valaistusta ja miksei äänimaailmaakin. Meillä on tulevaisuudessa mahdollisuudet päästä käsiksi ohjattuun ja oman elämän rytmiin mukautuvaan arjen estetiikkaan, missä ihmisten on taas oikeasti hyvä olla.

Mielestäni olisi erittäin tavoittelemisen arvoista saavuttaa myös sisätiloissa olosuhteet, jossa ilma jota hengitämme noin 15 000 litraa päivässä, on terveellistä, turvallista ja miellyttävää. Matkaa toki on, mutta olen varma, että alalta löytyy myös osaamista, asennetta ja tekemisen meininkiä sinne pääsemiseksi.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti






Asiakasymmärrys ilmanvaihtoratkaisujen kehityksessä

Anssi Airas

Pärjätäkseen jatkuvasti kehittyvillä markkinoilla, edellytetään yrityksiltä rohkeaa investointia tutkimukseen ja tuotekehitykseen - myös vaikeina aikoina.

Digitalisaatio myllertää perinteisiä valtasuhteita toimialaan katsomatta. Esimerkiksi kiinteistöjen hallinnassa tämä on tähän asti realisoitunut erilaisten IoT-pohjaisten mittarointiratkaisuiden kilpajuoksuna markkinoille. Toistaiseksi kehitys on tältä osin ollut melko horisontaalista. Uskon kuitenkin, että erilaiset uudet lisäarvoa tuottavat ratkaisut esimerkiksi keinoälyyn ja koneoppimisen muodossa alkavat pian saada jalansijaa.

Huipputuloksiin jatkuvalla asiakaskeskeisellä tuotekehityksellä

Yritykselle on siis elinehto kehittyä ympäristöään nopeammin. Ratkaisu löytyy mielestäni jatkuvasta asiakaskeskeisestä tuotekehityksestä, missä pyritään tutkimuksen ja teknologian keinoin ymmärtämään asiakasta mahdollisimman monesta perspektiivistä. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain miettimään miten nykyisestä härpättimestä tulisi parempi, voidaan luoda lähtökohdat aivan uudenlaisille asiakasta palveleville ratkaisuille. Prosessissa voidaan esimerkiksi tutkia asiakkaan motivaattoreita, käyttäytymistä sekä kontekstia yrityksen omalla osaamisalueella. Tutkimuksen keinoin pyritään siis ennustamaan tulevia käyttäytymismalleja, joiden mukaan asiakkaat eli ihmiset tulevaisuudessa toimivat ja tekevät päätöksiä.

Thinking Model and Tools for Understanding User Experience Related to Information Appliance Product Concepts.
Kankainen, A. (2002). Thinking Model and Tools for Understanding User Experience Related to Information Appliance Product Concepts. Acta Polytechnica Scandinavica. Mathematics and Computing Series No. 118. Polytechnica Kustannus Oy. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/2250

Mäkelä, A., and Fulton Suri, J. (2001). Supporting Users' Creativity: Design to Induce Pleasurable Experiences. In M.G. Helander, H.M. Khalid, T. Ming Po (Eds.), Proceedings of International Conference on Affective Human Factors Design. ASEAN Academic Press, 387- 394.
 

Asiakkaan kokeman ympäristön ymmärtämiseksi voidaan myös hyödyntää erilaisia IoT –ratkaisuja. Hyödyllistä dataa on saatavilla runsaasti erilaisista mittaussovellutuksista. Datasta voidaan sopivien ohjelmien ja asiantuntijoiden voimin louhia esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä profiloida asiakkaita aiempaa syvemmin. Analysoimalla esimerkiksi ravintolapalvelujen hakuhistoriaa ja yhdistämällä siihen hakuhistoriaa jollain tietyllä maantieteelliseellä alueella, voidaan tuottaa ravintolan perustamista suunnittelevalle taholle erittäin tarkkaa tietoa alueen potentiaalisista asiakkaista. Ravintolaa perustamassa oleva taho voikin siis arvioida sijainnin ja ravintolakonseptin sopivuutta suhteessa kyseisellä alueella liikkuvaan keskimääräiseen asiakasprofiiliin. Edistyneen datankäsittelyn avulla saavutetaan päätöksenteon tueksi hyvä asiakasymmärrys ja selvitetään asiakkaan piilevät tarpeet nyt ja tulevaisuudessa.  

Uudet määräykset antavat enemmän vapauksia kuunnella asiakasta  


Ilmanvaihtoratkaisujen osalta asiakasymmärryksen ja profiloinnin hyödyntämisessä riittää vielä tekemistä. Alalla kaivataan rohkeaa lähestymistä ja uusien teknologioiden ennakkoluulotonta pilotointia.

Käyttäjäkeskeisen ilmanvaihdon tieltä on onneksi poistunut jo yksi este uusien ilmanvaihdon määräyksien mahdollistaessa jatkossa vapaammat kädet järjestelmien ja tuotteiden suunnittelussa. Määräykset ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet antavatkin uudenlaisen syyn pohtia syvemmin erityisesti loppuasiakkaan ja tiloja viime kädessä käyttävän ihmisen tarpeita. Oman haasteensa soppaan tuovat myös uudet monikäyttöiset tilat. Ilmanvaihtoa suunnitellessa täytyykin ottaa huomioon muuttuvat käyttäjämäärät sekä tilojen käyttötarkoitusten muuttuminen. Mielestäni onkin tärkeää, että tilojen, tuotteiden ja ratkaisujen suunnittelussa keskitytään enemmän siihen, miten tilojen käyttäjät kokevat sisäilmaston ja miten tästä kokemuksesta saadaan käyttäjälle mahdollisimman miellyttävä.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa tulevaisuudessa? Itse näen sen entistä käyttäjäkeskeisempinä tiloina, joissa on hyödynnetty anturiverkostoja, käyttäjäprofilointeja, rajapintoja tai jopa mielialaennusteita hyödyntävää keinoälyä tuottamaan tilojen käyttäjille sitä täydellistä sisäilmastoa. Ehkäpä rakennus onkin tulevaisuudessa empaattinen olio joka tuntee kaikki käyttäjänsä, säätää työpisteesi lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon, valaistuksen sekä pöydän ja tuolin säädöt fiiliksesi mukaan kun saavut toimistolle maanantaiaamuna uutta intoa täynnä viikonlopun jäljiltä.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti






Älykäs asuminen ja ilmanvaihto ovat nurkan takana

Tommi Uksila

Muutos rakennettuun ympäristöön on tulossa. Tekoäly on kuin uusi sähkö ja se tulee muuttamaan käsityksemme sekä valtaosan tavoista asua ja rakentaa ympäristöämme. Tekoäly ja koneoppiminen vievät meidät kokonaan uusien mahdollisuuksien äärelle. Kehityksessä kannattaa pysyä mukana!

Kirjoitin aiemmin siitä, miten kaupungistumisen ja teollisen vallankumouksen myötä suuria määriä ihmisiä muutti tiiviisiin yhteisöihin, tuoden mukanaan tiiviin asumisen ongelmat. Samalla ensimmäiset saastesumut ja ihmisen aiheuttamat ilmasto-ongelmat olivat syntyneet.

Kehitys kehittyi, ja kaupungistumisen mukana myös rakennusmateriaalit, kuten eristeet, ikkunat ja elementit sekä muut talotekniikan ratkaisut kehittyivät. Rakennuksista pystyttiin tekemään entistä tiiviimpiä ja tätä kautta myös energiatehokkaampia. Energiatehokkuudesta kasvoi trendisana, jonka nimeen tehtiin myös paljon huonoja valintoja – sisäilmastonkin kustannuksella. 

Älykkäät teknologiat asumisen ja ilmanvaihdon tukena

Nykyisin ongelmat sisäilmaston suhteen ovat monilta osin tiedostettu ja tunnistettu. Aihe on esillä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Potilas on helpompi parantaa, kun sairaus on selvillä! Tämän päivän ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmät älykkäine ohjauksineen ja olosuhteiden mukaan muuttuvine ilmavirtoineen avaavat jo näkymiä tulevaisuuteen.

Smart home -kuvituskuva

Yksinkertaisista ohjauslogiikoista ollaan siirrytty rakentamaan älykkäitä algoritmejä ja syviä neuroverkkoja luomaan koneälyä ja tätä kautta tekoälyä. Tämän avulla pystytään käsittelemään valtavia määriä dataa ja hyödyntämään tieto aina vaan parempien olosuhteiden luomiseksi. Sisäilmaston muutos on tulossa. 

Ihminen kehityksen keskiössä

Älykkäät rakennukset, joissa koneoppimisen ja tekoälyn avulla ohjataan ilmanvaihtoa, lämmitystä, valaistusta, äänimaailmaa ja jopa tuoksuja on se tulevaisuus, mihin olemme menossa. Tekoälyn avulla ympäristöä voidaan muuttaa ihmisen mieltymysten tai jopa sen hetkisen mielialan mukaan. Teknologiat mahdollistavat tilan, missä tunnemme olevamme onnellisimmillamme ja näin meillä on entistä paremmat mahdollisuuden vapauttaa kapasiteettiamme esimerkiksi innovointiin. Tämä taas luo uusia mahdollisuuksia entistä inspiroivammille ympäristöille, missä edelleen luodaan jotain uutta. 

"Teknologiat mahdollistavat tilan, missä tunnemme olevamme onnellisimmillamme"

Kaikki tämä teknologia on jo teoriassa saavutettavissa. Liiketoimintamallien pitää kuitenkin kehittyä ja uusia ekosysteemejä syntyä ennen kuin me asumme, työskentelemme ja vietämme aikaamme tällaisissa rakennuksissa. Teknologioilla itseisarvona lopputuloksen saavuttamiseksi ei tule olemaan merkitystä, vaan ihmiset asiakkaina ja käyttäjinä ratkaisevat. 

Mitä tämä meiltä vaatii?

Uudet teknologiat vaativat aivan uudenlaista syväosaamista kaikilla tasoilla. Koulutuksen pitää muuttua vastaamaan uusien teknologioiden mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Työurat tulevat olemaan huomattavasti nykyistä pidempiä, jolloin myös maailma ympärillämme ehtii muuttua aikaisempaa enemmän. Elinikäinen kouluttautuminen tulee työuraa ennen hankittavan koulutuksen rinnalle. Olemme oppimiskäyrällä koko elämämme ainakin ne meistä, jotka haluavat olla antamassa käskyjä koneille, eikä ottamassa niitä vastaan.

Huippuhyvää kilpailuetua rakennetussa ympäristössä saavutetaan teknologian huippuosaajien ja ihmisen elinympäristöä koskevien innovaatioiden yhteistyöllä. Koska me tulemme tulevaisuudessa viettämään yhä enemmän aikaa sisätiloissa, pitää energiansäästön, tehokkuuden tai kaavoituspolitiikan sijaan rakennetun ympäristön keskiössä olla ihminen. 

Kehityksessä voi olla joko mukana tai muiden vietävänä. Kyseessä on valinta, joka tehdään tänään, mutta joka asettaa suunnan koko tulevaisuudelle. – Meillä Climeconilla suunta on ainakin selvillä.

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin

Jätä kommentti